Hankkeen nimi

Strömmen–Mörtfladan vesistökunnostus- ja väylänparannushanke

Toteuttaja

Miljövännerna på Våtskär rf, Våtskärin ympäristöystävät ry

Y-tunnus: 3578410-8

Yhteyshenkilö: Antti Zetterberg

Sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. / Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.

Puhelin: 050 569 5725

Tarve ja tausta

Våtskärin ja Hästön saarien välissä on perinteinen kulkuväylä Strömmen, joka mahdollistaa siirtymisen mantereelta ulkosaaristoon suojassa kovilta tuulilta. Strömmeniä (60°17'32.6"N 26°06'33.4"E) pitkin on kuljettu jo 1700-luvulta alkaen ja väylän syvyys on ollut alunperin noin 2 metriä.
Tällä hetkellä syvyys on vedenkorkeudesta riippuen noin 70–120 cm ja alue mataloituu edelleen rehevöitymisestä johtuen. Alue Mörtfladanilta kohti Strömmenin Grundfjärdenin päätä on järviruo’on voimakkaan kasvun vaikutuksesta pikkuhiljaa umpeutumassa, sillä Mörtfladaniin, Strömmeniin ja Grundfjärdenille tulee kuormitusta ympäröiviltä vesialueilta sekä maa-alueilta.

Taustaselvitykset ja tutkimukset

Hanke vaatii huomattavan määrän taustaselvityksiä ja tutkimuksia, joiden perusteella viranomainen pystyy arvioimaan hankkeen toteutuskelpoisuuden.

Joulukuussa 2025 valmistuneen sedimenttitutkimuksen perusteella Våtskärin Strömmen-Mörtfladan alueen sedimentti oli suurimmaksi osaksi luonnontilaista tai lähes luonnontilaista. Raskasmetallien ja orgaanisten tinayhdisteiden sekä öljyhiilivetyjen pitoisuudet olivat luonnontilaisen sedimentin tasoa tai alittivat määritysrajan.

PCB-yhdisteitä ei havaittu. PAH-yhdisteitä havaittiin tutkimusalueella B ja C, ja pitoisuudet olivat enimmillään 1B tasolla. B- ja C-alueiden sedimentit olisivat kuitenkin PAH- pitoisuuksiensa perusteella läjitettävissä hyville tai tyydyttäville läjitysalueille. Sedimentti oli alueella B ja C myös eroosioherkkä tai sen rajamailla johtuen sedimentin alhaisesta irtotiheydestä ja orgaanisen aineksen suuresta määrästä. PIMA-asetuksen mukaan sedimenttiä ei katsota pilaantuneeksi.

Veden vaihtuvuuteen voidaan suurempien alueiden kuten Mörtfladanin osalta vaikuttaa lähinnä huolehtimalla luontaisten reittien auki pysymisestä kasvillisuuden ja liettymisen suhteen. Loppukesällä 2025 alueella oli voimakasta tähkä-ärviän kasvua.

Lisäksi alueen linnustosta on olemassa Birdlifen lausunto ja arviointi Natura-alueen suojelun perusteena oleville luonnonarvoille luonnonsuojelulain 35 § perusteella (läjityksiä ei tehdä vesistöön, ainoastaan maa-alueille ja riittävän kauas rannasta). Myös tutkijatohtori Jani Helmisen lausunto alueen kalastosta ja pohjaeläimistä on toteutettu.

Tekeillä on myös selvitys sudenkorentojen ja viitasammakkoiden esiintymisestä sekä kasvillisuudesta hankealueella.

Läjityksistä sovitaan tai on jo sovittu maanomistajien kanssa. Hankkeesta käydään jatkuvaa dialogia Våtskär Fiskelagin kanssa ja tarvittavat luvat hoidetaan kuntoon ennen toimenpiteiden aloittamista

Tavoitteet

Kunnostushankkeen tavoitteena on parantaa alueen ekologista tilaa ja veden laatua. Veden virtausta parantamalla vähennetään pohjalle kertyvän orgaanisen aineksen hajoamisesta syntyviä metaanipäästöjä sekä rehevöitymisen vaikutuksia.

Toimenpiteet ja aikataulu

Kunnostuksessa tullaan poistamaan järviruokoa juurineen, syventämällä ja leventämällä uomaa sekä läjittämään massat hankkeessa mukana olevien maanomistajien tonteille. Toimenpiteet on suunniteltu tehtävän loka-joulukuussa 2026. Tällä hetkellä lupaprosessi on meneillään Lupavirastossa.

Rahoitus

Kunnostushanke on tarkoitus rahoittaa Miljövännerna på Våtskär rf, Våtskärin ympäristöystävät ry:n omarahoituksella sekä Elinvoimakeskuksesta haettavalla hanketuella. Tukea ei ole vielä myönnetty. Ensin täytyy saada vesilain mukainen lupa Lupavirastosta.

Yhdistys työskentelee jatkuvasti luvan edistämisen eteen ja tiedotamme hankkeesta ja sen aikatauluista tarkemmin mikäli lupa saadaan.

Toteutustapa

Kunnostus toteutetaan kelluvalla telaponttoonikoneella, joka lastaa massat kelluvaan proomuun. Paikalla on puskijavene, joka työntää proomun läjitysalueelle, jossa toinen kaivuri nostaa massat läjitysalueelle, joka on rajattu rantavallilla.

Telaponttoonikoneessa on satelliittipohjainen koneohjausjärjestelmä, joka seuraa työn edistymistä, tekee alueesta oman kartan ja laskee kaivettujen kuutioiden määrän työn edistyessä. Kaikissa koneissa on biohajoavat öljyt. Haittojen minimoimiseksi työ toteutetaan kasvukauden ulkopuolella ja sääolosuhteet huomioiden, jolloin samentumisen ja valumien riski on pieni.

Modernin kaluston ja hallitun ruoppausmenetelmän johdosta hanke täyttää vesilain edellytyksen parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta (BAT).

Työn päätyttyä tarkastetaan ruoppausalueen syvyys ja varmistetaan, että virtaus Strömmen-salmessa on parantunut suunnitellusti. Tarvittaessa tehdään valokuvadokumentointi ennen ja jälkeen ruoppauksen. Lisäksi tehdään satelliittipohjaisen koneohjausjärjestelmän avulla päivitetty syvyyskartta.

Ruoppaustyön aikana vaikutuksia tarkkaillaan silmämääräisesti päivittäin työnjohtajan toimesta. Tarkkailussa kiinnitetään huomiota erityisesti veden samentumiseen ja suojavallien pitävyteen. Mikäli havaitaan poikkeuksellista samentumista tai massojen liikkumista, työ keskeytetään välittömästi ja ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin.

Odotetut tulokset ja vaikutukset

Kunnostushankkeen toteuttamisen odotetaan parantavan sekä Strömmen-kulkuväylän että Mörtfladan lahden ekologista tilaa merkittävästi. Sedimenttitutkimuksen avulla on varmistettu, että ruoppausmassat voidaan hyödyntää turvallisesti läjitykseen, mikä mahdollistaa kunnostustyön etenemisen suunnitellusti.
Ruovikon poistaminen ja väylän ruoppaaminen vahvistavat alueen luonnollista virtausta ja tehostavat veden vaihtuvuutta, mikä vähentää umpeenkasvua ja lieventää ärviän aiheuttamia ongelmia.
Hankkeen vaikutuksena Mörtfladan vedenlaatu kohenee, ravinnekuormitus vähenee ja alueen virkistysarvo kasvaa. Lisäksi vesialueen monimuotoisuus vahvistuu, kun elinympäristöjen tila paranee ja umpeenkasvun aiheuttama ekologinen paine hellittää. Kunnostustoimien myötä koko alueen vesiekosysteemi palautuu kestävämpään ja luonnonmukaisempaan kehityskulkuun.

Alueen ja ympäristön ominaispiirteet

Sijainti ja topografia: Hankealue käsittää Mörtflada-Strömmenin uoma-/vesialueen ja sitä ympäröivät rantavyöhykkeet. Alueen topografia on viettovaiheinen ja ranta-alueet vaihtelevat kivikkoisista kalliorannoista moreenipeitteisiin ja savisiin ranta-alueisiin.
Maalajit ja maaperä: Rantavyöhykkeellä esiintyy sekoitusta kalliota, kivikkoa ja paikallisesti savea / liejua. Uoman pohja muodostuu pääosin sora-/hiekka-alueista sekä paikoin orgaanisesta sedimentistä. (Sedimenttitutkimuksesta lisää tietoa)
Hydrologia: Strömmen on läpivirtaava uoma/vesiväylä, jonka virtaama vaihtelee vuodenajan, vedenkorkeuden ja sateiden mukaan. Nousuvedellä Strömmen virtaa etelästä pohjoiseen ja laskuvedellä pohjoisesta etelään.
Ilmasto ja vuodenaikaiset erityispiirteet: Talvi-olosuhteet (jääpeite) ja kevättulvat vaikuttavat merkittävästi hydrologiseen vaihteluun.
Luonnon- ja kulttuuriarvot: Rantavyöhykkeellä esiintyy kosteikkotyyppejä, jotka ovat linnuston kannalta tärkeitä. Hankealue kuitenkin rajataan linnuston kannalta oleellisten alueiden ulkopuolelle. Kohdealueella ei ole kulttuuri- tai historiallisia muistomerkkejä.

Hankkeen vaikutusten luonne ja merkitys (hyödylliset ja haitalliset vaikutukset)

Työnaikaiset vaikutukset

• Veden samentuminen ja sedimentin kulkeutuminen: Kaivutyöt ja uoman ruoppaus aiheuttavat väliaikaista samentumista ylä- ja alapuolisilla alueilla -> tilapäistä haittaa vesieliöstölle (kutupaikat, päällyslevät)
• Melun, tärinän ja liikenteen haitat: Työmaa voi aiheuttaa tilapäistä haittaa villieläimille. Kohdealueella ei työaikaan, loka-maaliskuussa, ole juurikaan vapaa-ajan asutusta.
• Tilapäinen käyttörajoitus: Veneily ja kalastus voivat olla rajoitettuja työvaiheiden ajaksi.
• Merkitys: Vaikutukset ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia, mutta vaativat toimenpiteitä haittojen minimoimiseksi.

Valmistumisen jälkeiset vaikutukset

• Hydromorfologian muutos: Uoman poikkileikkaus, virtauksen nopeudet ja syvyys voivat muuttua kun vesi virtaa paremmin.
• Vedenlaatu: Parantunut vedenkierto vähentää rehevöitymistä
• Luonnon monimuotoisuus: Luonnonmukaiset kunnostukset voivat lisätä elinympäristöjen monimuotoisuutta.
• Maisema- ja virkistysarvot: Parantuneet rantaolosuhteet lisäävät virkistys- ja maisema-arvoa
• Merkitys: Pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat olla pysyviä. Hyvin suunniteltuna hyödyt (ekologia, virkistys, tulvasuoja) ylittävät haitat.

Hankkeeseen liittyvät riskit

Hankkeeseen liittyvät riskit haitallisten vaikutusten toteutumiseen ovat pääosin lyhytaikaisia ja paikallisia. Ruoppaus- ja kasvillisuudenpoistotyöt voivat aiheuttaa tilapäistä veden samentumista ja kiintoaineen kulkeutumista, millä voi olla vähäinen ja ohimenevä vaikutus vesieliöstöön, erityisesti pohjaeläimiin ja kalojen elinympäristöihin. Sedimenttiin sitoutuneiden ravinteiden vapautuminen voi aiheuttaa lyhytaikaista vedenlaadun heikkenemistä, mutta vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä tai pitkäkestoisia.

Uoman syventäminen ja leventäminen voivat muuttaa paikallisesti virtausolosuhteita ja uoman hydromorfologiaa, mikä saattaa lisätä eroosiota tai sedimentin uudelleen kertymistä yksittäisissä kohdissa. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin jäävän vähäisiksi ja hallittaviksi suunnitellulla toteutustavalla.

Ruoppausmassojen läjitys maa-alueille voi aiheuttaa valumariskiä, mikäli läjitysalueiden rakenteet pettäisivät. Riski on kuitenkin vähäinen, koska massat läjitetään vesialueen ulkopuolelle, riittävän etäälle rannasta ja suojavallein rajatuille alueille.

Työnaikainen melu, koneiden liike ja tilapäiset käyttörajoitukset voivat aiheuttaa vähäistä ja lyhytaikaista haittaa luonnonympäristölle ja vesialueen käytölle. Työt toteutetaan kasvukauden ja lintujen pesimäajan ulkopuolella, millä haitalliset vaikutukset luonnonarvoihin minimoidaan.

Hankkeeseen ei liity merkittävää pilaantumisriskiä, eikä ruopattavaa sedimenttiä ole luokiteltu pilaantuneeksi. Käytettävä kalusto täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset ja polttoaine- ja öljyriskit ovat vähäisiä.
Edellä mainitut haitalliset vaikutukset eivät ennalta arvioiden aiheuta vesilain tarkoittamaa huomattavaa haittaa yleiselle tai yksityiselle edulle, eivätkä ne estä hankkeen toteuttamista. Hankkeen myönteisten vaikutusten veden vaihtuvuuteen, veden laatuun ja vesiekosysteemin tilaan arvioidaan pitkällä aikavälillä selvästi ylittävän siitä aiheutuvat tilapäiset haitat.

Kunnostushanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta yhteensä 2008 euroa sedimenttitutkimuksen toteuttamista varten Uudenmaan ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Uudenmaan elinvoimakeskus.